Kotisivuprojektin tarjouksia vertaileva yrittäjä joutuu lähes aina valitsemaan, maksaako kiinteän hinnan vai tuntiveloituksen. Kumpi on parempi, riippuu siitä, kuinka valmis projektin määrittely on ennen kuin ensimmäistäkään riviä koodataan. Väärä malli voi kasvattaa laskua 500-2 000 € yli budjetin. Yhtä hyvin tuloksena voi olla sivusto, joka on tehty juuri ja juuri sovitulle minimitasolle. Tässä artikkelissa käydään läpi, miten mallit toimivat käytännössä, milloin kumpaakin kannattaa käyttää ja mitä sopimukseen pitää kirjata.
Miten kiinteä hinta toimii käytännössä
Kiinteässä hinnassa tekijä lupaa toimittaa sovitun kokonaisuuden sovittuun hintaan. Tyypillinen esimerkki on 5-8 sivun WordPress-sivusto valmiilla teemalla. Siihen kuuluvat yhteydenottolomake, perustason hakukoneoptimointi, SSL-sertifikaatti ja responsiivisuuden testaus, ja hinta on 1 500-4 000 € + alv 25,5 %.
Jos työ venyy, riski on tekijällä. Siksi kiinteään hintaan on lähes aina laskettu varaus yllätysten varalle. Kokenut tekijä arvioi ensin työtunnit ja lisää niihin 15-30 % puskuria. Tilaaja maksaa siis myös tunneista, joita ei ehkä koskaan tarvita.
Kiinteän hinnan suurin etu on ennustettavuus. Kun budjetti on lukittu, yrittäjä tietää loppusumman etukäteen, kunhan projektin laajuus pysyy sovitussa.
Tuntiveloitus ja sen todellinen kustannus
Tuntiveloituksessa maksetaan tehdystä työstä. Freelancerin tuntihinta verkkosivutyössä on Suomessa tyypillisesti 50-90 € + alv, mainostoimistoissa usein 90-150 €. Pääkaupunkiseudulla hinnat ovat yleensä haarukan yläpäässä.
Malli on reilu silloin, kun laajuutta ei voi tietää etukäteen. Vanhan Joomla-sivuston siirto WordPressiin on hyvä esimerkki: kukaan ei tiedä ennen aloitusta, kuinka monta rikkinäistä sivupohjaa, kadonnutta kuvaa tai itse koodattua lisäosaa vastaan tulee.
Heikkous on yhtä selvä. Riski siirtyy tilaajalle. Alun perin 40 tunniksi arvioitu työ voi kasvaa 65 tuntiin, ja 70 €:n tuntihinnalla se tarkoittaa 1 750 €:n lisälaskua. Jos tilaaja ei seuraa kertyviä tunteja, ylitys selviää vasta loppulaskusta.
Myytti: kiinteä hinta on aina tilaajalle turvallisempi
Moni olettaa, että kiinteä hinta suojaa yllätyksiltä. Se suojaa, mutta vain siihen asti kuin projektin määrittely ulottuu. Jos tarjouksessa lukee pelkästään ”yrityksen kotisivut, n. 6 sivua”, kaikki muu on tulkinnanvaraista.
Käytännössä tilanne etenee usein samalla tavalla. Tilaaja pyytää kesken projektin ajanvarausintegraatiota, englanninkielistä versiota tai kolmatta korjauskierrosta, ja tekijä veloittaa ne lisätöinä tuntihinnalla. Lopullinen hinta on silloin kiinteä hinta plus tuntiveloitus, eikä kumpikaan osapuoli ole tyytyväinen.
Kiinteän hinnan projektissa on toinenkin piilevä riski. Kun tekijän budjetti alkaa loppua, laatu joustaa helposti: kuvia ei optimoida, saavutettavuutta ei testata ja sivuston nopeus jää tarkistamatta. Kiinteä hinta toimii vain, jos määrittely on tarkka.
Milloin kumpikin malli sopii
Kiinteä hinta toimii parhaiten, kun projekti on selkeä ja toistettava. Esittelysivusto, jonka sivurakenne on päätetty, tekstit kirjoitettu ja kuvat valittu, on tähän malliin ihanteellinen. Myös pieni WooCommerce-verkkokauppa, jossa on alle 50 tuotetta ja vakiomaksutavat, sopii yleensä hyvin kiinteään hintaan.
Tuntiveloitus sopii jatkokehitykseen, integraatioihin, vianetsintään ja ylläpitoon. Jos sivustoon liitetään Netvisorin, Procountorin tai varausjärjestelmän rajapinta, työmäärä riippuu ulkoisen järjestelmän dokumentaation laadusta, eikä sitä voi arvioida tarkasti etukäteen.
Ammattilaiset käyttävät usein yhdistelmämalleja, jotka jakavat riskin osapuolten kesken:
– Määrittely tuntiveloituksella, toteutus kiinteällä hinnalla: 4-10 tunnin määrittelyvaihe, jonka tuloksena syntyy tarkka sivukartta ja toiminnallisuuslista.
– Tuntiveloitus kattohinnalla: tilaaja maksaa toteutuneet tunnit, mutta enintään sovitun summan.
– Kiinteä perusosa + tuntipankki: esimerkiksi 2 500 € sivustosta ja 10 tunnin tuntipankki muutoksille.
– Vaiheittainen kiinteä hinta: jokainen vaihe hinnoitellaan erikseen, kun edellinen on hyväksytty.
Maksumalleja on kuvattu laajemmin artikkelissa kotisivujen kustannukset pienyrittäjälle.
Käytännön esimerkki: kampaamon sivustouudistus
Tyypillinen tilanne on tällainen: tamperelainen kampaamo pyytää tarjouksia kuuden sivun sivustosta, johon tulee ajanvaraus. Yksi tekijä tarjoaa 2 200 € kiinteällä hinnalla, toinen arvioi työmääräksi 25-35 tuntia 75 €:n tuntihinnalla eli 1 875-2 625 €.
Ensisilmäyksellä tarjoukset näyttävät samanhintaisilta. Ratkaisevaa on, mitä niihin sisältyy. Kattaako kiinteä hinta ajanvarausjärjestelmän upotuksen vai pelkän linkin? Montako korjauskierrosta on mukana? Kuka kirjoittaa tekstit? Kun tarjouksia vertaillaan rivi riviltä, ero on usein satoja euroja. Ohjeita tähän löytyy artikkelista näin valitset kotisivujen tekijän.
Yleisimmät virheet hinnoittelumallin valinnassa
Kiinteän tarjouksen hyväksyminen ilman sisältölistaa. Jos tarjouksessa ei luetella sivuja, toimintoja ja korjauskierroksia, jokaisesta erimielisyydestä tulee neuvottelu. Pyydä kirjallinen lista ennen allekirjoitusta.
Tuntiveloitus ilman raportointia. Sovi, että tekijä raportoi kertyneet tunnit viikoittain tai aina 10 tunnin välein. Kun arviosta on ylitystä 20 %, työ pysähtyy ja tilanne käydään yhdessä läpi.
Sisällön viivästymisen unohtaminen. Suurin syy aikataulujen venymiseen on tilaaja, joka ei toimita tekstejä ja kuvia ajallaan. Kiinteän hinnan sopimuksessa tekijä voi laskuttaa erän, jos projekti seisoo yli 30 päivää. Tämä kannattaa tietää etukäteen.
Mitä sopimukseen kannattaa kirjata
Hinnoittelumallista riippumatta hyvä sopimus kertoo projektin laajuuden, korjauskierrosten määrän (yleensä 2-3), lisätyön tuntihinnan ja maksuerät. Tyypillinen jako on 30 % aloitettaessa, 40 % kun sivusto on testipalvelimella ja 30 % julkaisun yhteydessä.
Kirjaa myös omistusoikeudet: kenen nimissä domain ja webhotelli ovat ja saako tilaaja WordPressin pääkäyttäjätunnukset. Projektin jälkeinen työ on usein tuntipohjaista, joten kannattaa lukea myös, mitä kotisivujen ylläpitosopimukseen pitäisi sisältyä.
UKK
Onko kiinteä hinta halvempi kuin tuntiveloitus?
Ei välttämättä. Kiinteään hintaan sisältyy yleensä 15-30 % riskivaraus. Jos projekti on selkeä ja tilaaja toimittaa sisällöt ajallaan, tuntiveloitus voi tulla halvemmaksi.
Paljonko kotisivuprojektin tuntihinta on Suomessa?
Freelancerien tuntihinta on tyypillisesti 50-90 € + alv ja mainostoimistojen 90-150 € + alv. Erikoisosaaminen, kuten integraatiot tai headless CMS -toteutukset, maksaa usein enemmän.
Voiko hinnoittelumallia vaihtaa kesken projektin?
Voi, jos molemmat osapuolet sopivat siitä kirjallisesti. Yleisin tilanne on, että alkuperäinen kiinteän hinnan projekti valmistuu ja jatkokehitys siirtyy tuntiveloitukseen tai kuukausittaiseen tuntipankkiin.
Valitse malli riskin mukaan
Kiinteä hinta palkitsee hyvän valmistelun ja tuntiveloitus joustavuuden. Jos tiedät tarkalleen, mitä tarvitset, ja sisällöt ovat valmiina, kiinteä hinta tuo ennustettavuutta. Jos laajuus on epäselvä, valitse tuntiveloitus kattohinnalla tai tilaa ensin erillinen määrittelyvaihe. Hyvin tehty määrittely maksaa itsensä takaisin, valitsitpa lopulta kumman mallin tahansa.