Kun kolme kotisivujen tekijää lähettää tarjouksen ja hinnat ovat 1 200 €, 3 800 € ja 9 500 €, ensimmäinen reaktio on yleensä hämmennys. Harvoin kyse on siitä, että joku yrittää huijata. Useimmiten kukin tekijä on tulkinnut tarpeesi eri tavalla ja hinnoitellut käytännössä eri projektin. Tämä artikkeli on pienyrittäjälle, joka haluaa valita kotisivujen tekijän niin, että tarjousten vertailu perustuu sisältöön eikä pelkkään loppusummaan.
Miksi tarjousten hinnat vaihtelevat näin paljon
Kotisivuprojektin hinta muodostuu muutamasta isosta tekijästä: sivujen määrästä, siitä kuka kirjoittaa tekstit ja hankkii kuvat, onko ulkoasu valmisteema vai räätälöity sekä mitä toimintoja sivuille tarvitaan. Ajanvaraus, verkkokauppa tai integraatio kirjanpito-ohjelmaan voi helposti kaksinkertaistaa hinnan.
Toinen syy on tekijän koko. Tamperelainen freelancer, jolla on valmis WordPress-pohja ja vähän kiinteitä kuluja, voi tehdä 6-sivuisen esittelysivuston 1 500-3 000 eurolla. Helsinkiläinen mainostoimisto, jonka tiimiin kuuluu projektipäällikkö, suunnittelija ja kehittäjä, hinnoittelee saman laajuisen työn usein 6 000-12 000 euroon.
Kumpikaan hinta ei ole väärä. Kalliimmassa tarjouksessa on usein mukana työtä, jota halvempi tekijä olettaa asiakkaan tekevän itse, kuten tekstien kirjoittaminen, kuvien valinta ja hakukoneoptimoinnin perusasetukset.
Pyydä vertailukelpoiset tarjoukset yhdellä lähtötietopaperilla
Tarjoukset ovat vertailukelpoisia vain, jos kaikki tekijät vastaavat samaan kysymykseen. Kokenut tilaaja kirjoittaa ennen yhteydenottoja 1-2 sivun briefin ja lähettää sen sellaisenaan 3-4 tekijälle. Briefin ei tarvitse olla hieno. Riittää, että siitä selviää:
- sivuston tavoite, esimerkiksi tarjouspyynnöt, ajanvaraukset tai myynti
- arvioitu sivumäärä ja tarvittavat toiminnot (lomake, kartta, blogi, kieliversiot)
- kuka tuottaa tekstit ja kuvat
- toivottu aikataulu ja budjettihaarukka
- onko domain jo olemassa ja kenen nimissä se on
Budjetin kertominen tuntuu monesta yrittäjästä riskiltä, koska se voi nostaa hintaa. Käytännössä käy usein päinvastoin. Kun tekijä tietää, että raja on 4 000 €, hän ehdottaa ratkaisua sen sisällä sen sijaan, että arvailee ja tarjoaa joko liian kevyttä tai liian raskasta.
Kotisivujen tekijän tarjous – mitä riveiltä pitää löytyä
Hyvä tarjous kertoo, mitä tehdään, mitä ei tehdä ja mitä tapahtuu julkaisun jälkeen. Ensimmäiseksi kannattaa katsoa omistajuus: rekisteröidäänkö domain sinun yrityksesi nimiin, saatko pääkäyttäjän tunnukset ja kuka omistaa teeman tai lähdekoodin. Jos tarjouksessa ei sanota tästä mitään, kysy kirjallisesti.
Seuraavaksi katsotaan korjauskierrokset ja aikataulu. Tyypillinen käytäntö on 2-3 korjauskierrosta, joiden jälkeen lisätyöt laskutetaan tuntihinnalla, usein 60-100 €/h. Maksuerät jaetaan tavallisesti esimerkiksi 30/40/30 aloituksen, ulkoasun hyväksynnän ja julkaisun mukaan. Koko summaa ei kannata maksaa etukäteen.
Kolmas kokonaisuus on tekninen perusta: SSL-sertifikaatti, responsiivisuus, sivuston nopeus, varmuuskopiot sekä GDPR:n edellyttämä tietosuojaseloste ja evästeiden hallinta. Monet tekijät hoitavat nämä automaattisesti, mutta osa jättää ne tarjouksen ulkopuolelle ja laskuttaa ne myöhemmin erikseen.
Neljäs ja usein unohdettu osa on ylläpito. Jos tarjouksessa lukee vain ”ylläpito 49 €/kk”, ei vielä tiedä, sisältyykö siihen WordPress- ja lisäosapäivitykset, tietoturvaseuranta tai pienet sisältömuutokset. Erittelyä kannattaa vaatia, ja ylläpitosopimuksen sisältö on syytä käydä läpi ennen allekirjoitusta.
Myytti: kertamaksu kattaa kaiken
Moni yrittäjä vertaa tarjouksia aloitushinnan perusteella ja olettaa, että sivut ovat sen jälkeen maksettu. Todellisuudessa kotisivuilla on aina juoksevia kuluja: webhotelli maksaa tyypillisesti 5-30 €/kk, .fi-verkkotunnus noin 10-25 €/vuosi ja maksulliset lisäosat vuosilisenssejä.
Siksi tarjouksia kannattaa verrata viiden vuoden kokonaiskustannuksella. Esimerkki: tarjous A on 1 200 € ja pakollinen palvelupaketti 79 €/kk, jolloin viidessä vuodessa maksetaan 5 940 €. Tarjous B on 3 800 € ja hosting 25 €/kk, eli yhteensä 5 300 €. Halvemmalta näyttävä vaihtoehto onkin kalliimpi, ja lisäksi sivusto on usein sidottu tekijän omaan palveluun. Laskentaan sopivia malleja löytyy artikkelista kotisivujen kustannukset ja maksumallit.
Poikkeus on olemassa. Jos sivuston elinkaari on lyhyt, esimerkiksi tapahtuman tai kausiyrityksen kampanjasivu, kuukausimaksullinen kokonaispalvelu voi olla järkevin valinta juuri siksi, että siitä pääsee eroon nopeasti.
Yleisimmät virheet tekijän valinnassa
Domain jää tekijän nimiin. Tämä on klassikko. Kun yhteistyö päättyy riitaan tai tekijä lopettaa toimintansa, yrittäjä huomaa, ettei hallitse omaa osoitettaan. Siirto onnistuu, mutta vaatii yhteistyötä tai Traficomin kautta selvittelyä. Prosessi on kuvattu tarkemmin artikkelissa verkkotunnuksen siirrosta.
Valinta tehdään portfolion ulkonäön perusteella. Kauniilla kuvakaappauksella ei tiedä, miten sivu toimii puhelimella 4G-yhteydellä. Ammattilainen avaa referenssisivut omalla puhelimellaan ja ajaa ne Googlen PageSpeed Insightsin läpi. Jos tekijän omat referenssit saavat mobiilissa alle 50 pistettä, sama todennäköisesti toistuu sinunkin sivuillasi.
Suljettu alusta huomataan liian myöhään. Osa toimijoista rakentaa sivut omaan sisällönhallintajärjestelmäänsä, jota ei voi siirtää muualle. Se ei ole automaattisesti huono asia, mutta silloin pitää tietää etukäteen, että palveluntarjoajan vaihtaminen tarkoittaa käytännössä uusia sivuja.
Näin arvioit tekijän luotettavuuden ennen sopimusta
Tarkista ensin perusasiat YTJ:stä: onko yrityksellä Y-tunnus, onko se ennakkoperintärekisterissä ja kauanko se on toiminut. Pyydä sen jälkeen kaksi referenssiä, joille voit soittaa itse. Viiden minuutin puhelu edelliselle asiakkaalle kertoo aikataulujen pitämisestä enemmän kuin mikään myyntipalaveri.
Kysy suoraan, kuka työn käytännössä tekee. Jos myyjä on Oulussa mutta kehitys alihankitaan, se on hyvä tietää etukäteen, erityisesti tukipyyntöjen vasteaikojen kannalta. Kysy myös, mitä tapahtuu, jos yhden hengen yrittäjä sairastuu kesken projektin.
Yhden hengen tekijä ei silti ole riski sinänsä. Paikalliselle kampaamolle tai remonttifirmalle pieni ja nopeasti reagoiva freelancer on usein parempi kumppani kuin toimisto, jossa projekti kulkee kolmen ihmisen kautta. Jos sivuille tulee verkkokauppa, integraatioita tai monikielisyyttä, tiimin tuoma varmuus alkaa olla rahan arvoinen.
UKK
Kuinka monta tarjousta kotisivuista kannattaa pyytää?
Yleensä 3-4 tarjousta riittää. Pienempi määrä ei anna kuvaa hintatasosta, ja suuremmalla määrällä vertailu muuttuu raskaaksi ilman lisähyötyä. Lähetä kaikille sama brief, jotta vastaukset ovat vertailukelpoisia.
Paljonko pienyrityksen kotisivut maksavat?
Freelancerin tekemä 5-8-sivuinen WordPress-sivusto maksaa tyypillisesti 1 500-4 000 €, ja mainostoimistoissa vastaava projekti on usein 5 000-12 000 €. Lisäksi tulevat juoksevat kulut, kuten hosting, domain ja ylläpito, yleensä 15-150 €/kk.
Kannattaako valita halvin tarjous?
Vain jos se sisältää samat asiat kuin muut tarjoukset ja viiden vuoden kokonaiskustannus on myös pienin. Halvin aloitushinta tarkoittaa usein, että tekstit, kuvat tai tekninen perusta jäävät tilaajan vastuulle.
Viimeinen vinkki ennen allekirjoitusta
Hyvän kotisivujen tekijän tunnistaa siitä, että hän kysyy sinulta enemmän kuin sinä häneltä: tavoitteista, asiakkaista ja siitä, miten sivujen onnistumista mitataan. Vertaa tarjouksia saman briefin pohjalta ja laske viiden vuoden kokonaishinta. Varmista vielä kirjallisesti, että domain ja tunnukset ovat sinun.
Ennen kuin allekirjoitat, pyydä tekijää kertomaan yhdellä lauseella, mitä sivusto tekee yrityksellesi ensimmäisen vuoden aikana. Jos vastaus on selkeä ja realistinen, olet todennäköisesti löytänyt oikean tekijän.