Käytettävyystestaus mielletään usein kalliiksi tutkimuslaboratorioksi, jossa asiantuntijat tarkkailevat käyttäjiä yksisuuntaisen peilin takaa – todellisuudessa arvokkaimmat havainnot syntyvät usein ihan tavallisessa olohuoneessa, kannettavan tietokoneen ja kahden vapaaehtoisen testikäyttäjän avulla. Pienelle yritykselle tai yksinyrittäjälle tämä on hyvä uutinen, sillä käytettävyystestaus ei vaadi suuria investointeja toimiakseen – se vaatii lähinnä oikean asenteen ja muutaman tunnin ajan.
Monella pk-yrittäjällä kotisivut on rakennettu omasta tai kumppanin näkökulmasta, ja siksi ne toimivat hyvin juuri sille, joka ne rakensi. Ongelma paljastuu vasta kun oikea asiakas yrittää löytää yhteystiedot, täyttää tilauslomakkeen tai varata ajan – ja jää jumiin kohtaan, joka tuntui tekijästä itsestäänselvältä. Kotitestien avulla nämä sokeat pisteet löytyvät ennen kuin ne ehtivät karkottaa maksavia asiakkaita.
Mitä käytettävyystestaus oikeasti tarkoittaa
Käytettävyystestauksessa ei arvioida, pitääkö testaaja sivustosta visuaalisesti – arvioidaan, pystyykö hän tekemään sillä sen, mitä varten hän sinne tuli. Testaaja saa konkreettisen tehtävän, esimerkiksi ”etsi hinnasto ja lähetä tarjouspyyntö”, ja häntä havainnoidaan hiljaa sivusta, kun hän yrittää suoriutua siitä.
Olennaista on, ettei testaaja saa apua matkan varrella. Jos hän jää jumiin, kohta kirjataan ylös eikä ohjata eteenpäin – juuri se jumiutumiskohta on se tieto, jota lähdettiin hakemaan. Tämä ero erottaa aidon käytettävyystestin tavallisesta ”mitä mieltä olet sivustosta” -palautekierroksesta.
Yleinen myytti: testaus vaatii kymmeniä käyttäjiä
Yleinen väärinkäsitys on, että luotettava käytettävyystestaus vaatii suuren otoksen, kymmeniä tai satoja testaajia, jotta tulokset olisivat päteviä. Tämä pitää paikkansa kvantitatiivisessa tutkimuksessa, mutta ei laadullisessa käytettävyystestauksessa.
Käytettävyystutkimuksen klassikkohavainto on, että jo viisi testaajaa paljastaa noin 85 prosenttia sivuston pahimmista käytettävyysongelmista. Kuudes ja seitsemäs testaaja alkavat toistaa samoja havaintoja kuin edelliset. Pienelle yritykselle tämä tarkoittaa, että kolme–viisi hyvin valittua testaajaa riittää tuottamaan käyttökelpoista tietoa – ei tarvita tutkimuslaitosta eikä suurta budjettia.
Näin teet kotitestin – vaihe vaiheelta
Kotitesti onnistuu ilman erikoisohjelmistoja, kunhan noudattaa selkeää runkoa.
Ensin valitaan kolmesta viiteen testaajaa, jotka vastaavat mahdollisimman hyvin todellista kohderyhmää. Oma perhe tai lähipiiri käy hätätilassa, mutta paras tulos syntyy, kun testaaja ei tunne yritystä tai sivustoa entuudestaan.
Sitten laaditaan kolmesta neljään konkreettista tehtävää, jotka vastaavat oikeita asiakaspolkuja: esimerkiksi tuotteen löytäminen, yhteydenottolomakkeen täyttö tai aukioloaikojen tarkistaminen. Tehtävät kirjoitetaan tavoitteena, ei polkuna – ”selvitä, paljonko kotisivujen uudistus maksaisi” toimii paremmin kuin ”klikkaa hinnasto-välilehteä”.
Testaustilanteessa testaaja istuu tietokoneen ääreen, saa tehtävän ja häntä pyydetään ajattelemaan ääneen: kertomaan, mitä hän etsii ja miksi hän klikkaa mihinkin. Testin vetäjä kirjaa muistiin, missä kohtaa testaaja epäröi, palaa takaisin tai turhautuu – nämä ovat testin kultajyviä.
Lopuksi havainnot kootaan yhteen ja niistä poimitaan toistuvat ongelmat. Jos kolme viidestä testaajasta jää jumiin samaan kohtaan, se on korjattava ensimmäisenä.
Ilmainen ruudunjakotyökalu tai jopa puhelimella kuvattu näyttö riittää dokumentoinniksi – tärkeintä on kirjata havainnot, ei tekniikka.
Mitä kannattaa testata ensin
Rajallisella ajalla kannattaa keskittyä niihin polkuihin, jotka tuovat liikevaihtoa tai ovat asiakaspalvelun kannalta kriittisiä. Verkkokaupassa tämä tarkoittaa usein ostopolkua kassalle asti, palveluyrityksellä yhteydenottolomaketta tai ajanvarausta.
Kannattaa myös testata mobiililaitteella, sillä suurin osa liikenteestä tulee nykyään puhelimesta ja moni ongelma näkyy vain pienellä näytöllä. Mobiilikäytettävyyden testaamiseen kannattaa varata oma kierroksensa, sillä se paljastaa usein aivan eri ongelmia kuin pöytäkoneella tehty testi.
Testauksen tulokset kannattaa yhdistää muuhun dataan, kuten heatmap-työkalujen tuottamaan tietoon siitä, missä käyttäjät oikeasti klikkaavat ja mistä he poistuvat sivulta. Kun laadullinen havainto ja määrällinen data osoittavat samaan kohtaan, korjaustarve on kiistaton.
Yleisiä virheitä kotitestauksessa
Yleisin virhe on testin vetäjän puuttuminen peliin liian aikaisin. Kun testaaja epäröi, kiusaus auttaa on suuri – mutta juuri se epäröinti on arvokkain havainto. Kannattaa harjoitella olemaan hiljaa ja antamaan testaajan kamppailla loppuun asti, ennen kuin tehtävä keskeytetään.
Toinen virhe on liian johdattelevien tehtävien kirjoittaminen. Jos tehtävässä sanotaan suoraan mitä painiketta klikata, ei mitata käytettävyyttä vaan luetunymmärtämistä.
Kolmas virhe on unohtaa kirjata löydökset systemaattisesti ja jättää ne vain muistin varaan. Kolmen viikon päästä yksittäiset havainnot ovat haihtuneet, jos niitä ei kirjata heti testin jälkeen ylös.
Neljäs, ja ehkä yleisin sudenkuoppa pienissä yrityksissä, on se, ettei löydöksiä koskaan viedä käytäntöön. Testi tehdään kerran, tulokset todetaan kiinnostaviksi, mutta korjaukset jäävät tekemättä. Testauksen arvo syntyy vasta, kun havainnot muutetaan konkreettisiksi korjauksiksi sivustolle.
Yksinkertaisia korjauksia, kuten napin tekstin selkeyttämistä tai lomakkeen kentän siirtämistä näkyvämmäksi, voi usein tehdä ilman koko sivuston uudistusta – tästä syystä kotitestaus kannattaa toistaa säännöllisin väliajoin sen sijaan, että odotetaan isoa remonttia. Löydöksiä voi myös hyödyntää suunnitellessa laajempia muutoksia, esimerkiksi A/B-testausta, jolla voidaan varmistaa, että tehty korjaus todella parantaa konversiota eikä vain tunnu paremmalta.
UKK
Kuinka monta testaajaa käytettävyystestiin oikeasti tarvitaan?
Kolme–viisi testaajaa riittää paljastamaan suurimman osan käytettävyysongelmista. Suurempi otos tuo enemmän toistoa kuin uutta tietoa, joten pienelle yritykselle kannattaa mieluummin toistaa pieniä testejä säännöllisesti kuin tehdä yksi iso kertatutkimus.
Voiko käytettävyystestin tehdä ilman erillisiä ohjelmistoja tai laitteita?
Kyllä. Kotitesti onnistuu kannettavalla tietokoneella tai puhelimella, ruudunjakotyökalulla tai jopa pelkällä muistiinpanolla testin vetäjän vieressä. Tärkeintä on tehtävien selkeys ja havaintojen kirjaaminen, ei käytetty tekniikka.
Kuinka usein käytettävyystestausta kannattaa tehdä?
Pienimuotoinen kotitesti kannattaa toistaa aina, kun sivustolle tehdään merkittäviä muutoksia, esimerkiksi uusi lomake tai ostopolku, ja lisäksi kerran tai kaksi vuodessa yleisenä tarkistuksena. Näin sivusto pysyy käyttäjän näkökulmasta ajan tasalla ilman suurta erillistä projektia.
Käytettävyystestaus pienellä budjetilla ei ole kompromissi vaan usein tehokkain tapa löytää ne pienet kitkakohdat, jotka estävät kävijää muuttumasta asiakkaaksi. Kolmen testaajan ja yhden iltapäivän investointi tuottaa tyypillisesti enemmän käyttökelpoista tietoa kuin viikkojen mittainen arvailu siitä, miksi konversio ei nouse.